On taas edellisestä kirjoittelusta aikaa kulunut. Valon saapuminen on vain saanut duracell-toimintoni aktivoitua. Lopettelin juuri ikkunanpesua, jota on viimeeksi tullut harjoitettua n. 10 vuotta sitten. Töissä käyn ja kouluhommia painan tehokkaasti. Joka päivä yritän liikkuakin. Kesäksi olisi kiva mahtua vanhoihin kesäpöksyihin, nimittäin mistään ei saa enää samanlaisia. Jokanaisen nikisikirjasta vuodelta 1952 löysin onneksi seuraavanlaisen vinkin: "Ennen kuin housujen takamuksiin ilmestyy reikä, voi ne (housujen takamukset siis) vahvistaa ompelemalla ristiin rastiin housujen värisellä langalla". Varteenotettava vinkki on myös valkoisten nahkakenkien pesu kirnupiimällä. Kyllä ennen osattiin. Mutta, palatakseni kesähousuprojektiini, olen ottanut tavaksi syödä vasemmalla kädellä. Ruoka tulee kunnolla pureskeltua, eikä sitä tule lapottua suuhun samalla tahdilla. Voi jopa nauttia mausta. Tosin kirjoituksen otsikko kertoo sen mihin se lusikallinen monesti päätyy.